Kehittyneellä tekniikalla vähemmän vakavia hirvionnettomuuksia

05.09.2017

Syys-lokakuu on hirvionnettomuuksien aikaa. Vuonna 2016 Suomen teiltä tilastointiin 1881 hirvionnettomuutta. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantumisia tapahtui 144 onnettomuuksissa*. Folksamin uusimpien tutkimustulosten mukaan iso osa näistä kuolemaan johtavista onnettomuuksista olisi ollut vältettävissä oikeanlaisella tekniikalla.

Folksam on tutkimuksessaan analysoinut kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet Ruotsissa vuosina 2005–2016, joissa osapuolina ovat olleet hirvi ja henkilöauto. Tutkimuksessa analysoitiin sitä, millaiset olosuhteet johtavat tyypillisesti hirvionnettomuksiin sekä tutkittiin, voisiko kehittynyt automaattijarrutusjärjestelmä osaltaan vähentää kuolemaan johtavien hirvionnettomuuksien määrää.

– Tutkimus osoittaa, että kuolemaan johtava hirvionnettomuus tapahtuu yleensä suoralla tieosuudella ja pimeässä auton nopeuden ollessa törmäyshetkellä vähintään 70 kilometriä tunnissa. Useimmiten kuljettaja ei ehdi jarruttaa ennen yhteentörmäystä. Tiedämme jo entuudestaan, että jos auton nopeus on törmäystilanteessa alle 70 kilometriä tunnissa, henkiinjäämisen todennäköisyys on huomattavasti suurempi, toteaa Folksamin liikenneturvallisuustutkija Anders Ydenius.

Jopa 45 prosenttia kaikista analysoiduista kuolemantapauksista olisi mahdollisesti ollut vältettävissä, mikäli autossa olisi ollut pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä, joka olisi tunnistanut kohteen ja laskenut auton nopeuden alle 70 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä** markkinoilla olevissa automaattijarrutusjärjestelmissä on rajoituksia täysin pimeällä ajettaessa sekä tilanteissa, joissa auton valonheittimistä ei ole apua.

– Merkittävä osa hirvikolareista voitaisiin välttää, jos autossa olisi modernilla pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä, sillä niin moni onnettomuus tapahtuu nimenomaan pimeässä. Toistaiseksi käytössä ei ole tekniikkaa, jossa esimerkiksi lämpökamera olisi yhdistetty auton automaattijarrutukseen, mutta pyrimme omalta osaltamme vauhdittamaan alan kehitystä niin, että asiakkaillamme olisi jatkossa mahdollisuus valita turvallinen auto – etenkin kun ajetaan teillä, joilla liikkuu paljon hirviä, sanoo Anders Ydenius.

Tutkimuksesta

Folksam on käynyt tutkimuksessa läpi kaikki Ruotsissa vuosina 2005–2016 kuolemaan johtaneet onnettomuudet henkilöauton ja hirven välillä. Tuona aikana liikenteessä sattui yhteensä 47 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Jokaisen onnettomuuden kohdalla Folksam analysoi myös sitä, miten todennäköistä on, että pimeänäkötekniikalla varustettu automaattijarrutusjärjestelmä olisi havainnut hirven ja ehtinyt jarruttaa niin, että onnettomuudessa olisi vältytty kuolonuhreilta. Kaikissa onnettomuustapauksissa mitattiin vapaa näkyvyys 60 metriä ennen onnettomuuspaikkaa. Automaattijarrutusjärjestelmän kantaman oletettiin olevan enimmillään 60 metriä ja 24 astetta poikittaissuunnassa näkyvyydestä riippumatta. Automaattijarrutus jarruttaa auton pysähdyksiin enintään sekunnin ajaksi, mikäli yhteentörmäykseen lasketaan olevan tarpeeksi aikaa. 

Tutkimusraportti

* Liikenneviraston rapportti 5/2017 (liikennevirasto.fi)

**Volvo on tällä hetkellä ainoa automerkki, jolla on hirvien havaitsemiseen hämäräolosuhteissa kehitetty automaattijarrutusjärjestelmä.

Lisätietoa:

Sofia Paltschik, Markkinointipäällikkö Folksam, puh. +358505897682
Anders Ydenius, Folksamin liikenneturvallisuustutkija, puhelin +46 70 831 62 86